Perustaminen
Hagelberg-Raekallion Sukuseura ry
Hagelberg-Raekallion Sukuseura ry on perustettu 1977 Porin Yyterissä, jossa pidettiin seuran ensimmäinen sukukokous. Kittiläläinen sahanomistaja Urho Raekallio (1909 – 94) lausui syntysanat 1976 käydessään Porin lähellä Söörmarkussa etelänsukulaisia tapaamassa: ”Kyllä sitä täytyy Raekallioillekin saada oma sukuseura”.
Noormarkkulaisen sisarensa Laina Hagelbergin (1902 – 99) toimesta lähetettiin tammikuussa -77 kiertokirje Satakunnasta ympäri Suomea ja Ruotsiinkin. Perustavassa kokouksessa saman vuoden kesällä Yyterissä oli yli 70 henkeä paikalla. Vuosituhannen vaihteessa varsinaisia jäseniä oli 170 ja siihen päälle perheiden jäsenet.
rakeita
Tiedotuslehti
Perustamisvuoden joulukuussa ilmestyi myös ensimmäinen sukuseuran tiedotuslehti Rakeita, jonka toimittivat Maija (Lainan sisaren Viivin tytär) ja Matti Räikkälä. Nykyisin lehden kokoaa kaksi kertaa vuodessa heidän poikansa Yki Räikkälä.
Sukuvaakuna
1981 Matti Räikkälä suunnitteli seuralle sukuvaakunan. Sukuvaakuna on aiheena pöytä- ja isännänviireissä, tarroissa sekä pinsseissä.
Kesän 1995 sukukokous hyväksyi sukuvaakunan täydellistämisen. Rakeita-lehden Joulunumero 1995 kertoo: ” Tähän saakka rekisteröitynä on ollut ainoastaan kilpi, joka vuosien varrella on tullut tutuksi. Heraldinen vaakuna vaatii kuitenkin enemmän elementtejä: kypärän, kypäräkoristeen ja kypärän peitteen.” Tämän täydellisen sukuvaakunan näet tämän sivuston etusivulla. Sukutunnuksen käyttösäännöt löydät vuoden 1984 Rakeita-lehdestä.
sukulaulu
Suvun oma laulu
Kotkan sukukokouksessa vuonna 1985 kuultiin ensimmäisen kerran Hannu Räikkälän säveltämä sekä sisarensa Tiina Sandbergin sanoittama ”Taasen kohdataan” -sukulaulu.
Perinteet
Perintökoru
Eräs nykyisin kohtalaisen harvinainen sukuperinne, perintökorun, kaulakellon luovutus tapahtui Kotkan kokouksessa 1985. Linnea Huovela luovutti sen Aulikki Raekalliolle. Kangasalan kokouksessa vuonna 1999 sen sai haltuunsa vuonna 1987 syntynyt Aino Elina Raekallio.
Kukin haltija tulee luovuttamaan 50 vuotta täytettyään kellon suvun sen hetkiselle nuorimmalle naispuoliselle Raekalliolle tai Hagelbergille, jonka etunimi alkaa A:lla. Perinne alkoi, kun Karl Herman Hagelbergin (1808 – 1868) 10. lapsi Alexandra Maria (1850 – 1935) antoi vuonna 1922 veljensä Ivar Selimin (1847–1901) nuorimman lapsen Tyko Toivon tyttärelle Aino Linnealle tämän kastetilaisuudessa riipuksen hallussa pidettäväksi siihen asti, kunnes Aino Linnea täyttäisi 50 vuotta. Alexandran asettaman ehdon mukaan riipus, jossa on kaiverrus A.H., oli sitten luovutettava sellaisen nuorimman naispuolisen Hagelbergin haltuun, jonka etunimi alkaa A:lla.
sukukokoukset
Sukuseura on kokoontunut v. -77 perustavan kokouksen jälkeen joka toinen vuosi.
Sukukokoukset alkavat perinteisesti esittäytymällä klaaneittain. Klaanit muodostettiin -77 kokouksessa vapaavalintaisesti.
Klaanien nimet tulevat Karl Herman Hagelbergin jälkeläisten nimien mukaan.
Tarkempi sukuhistoria on päivityksen alla ja se lisätään tänne myöhemmin.
SUKUKOKOUKSET
1977 Pori, Rantasipi hotelli, Yyteri
1979 Tampere, Hotelli Tammer
1981 Espoo, Hotelli Tapiola-Garden
1983 Kittilä, Hotelli Levitunturi
1985 Kotka, Kotkan klubi
1987 Tampere, Hotelli Rosendahl, 10-vuotisjuhla
1989 Turku, Hotel Marina Palace
1991 Hämeenlinna, Aulanko
1993 Virrat, suvun alkulähteillä, lukkari Karl Herman Hagelbergin hauta
1995 Viitasaari, rovasti Karl Edvard Hagelbergin kotipitäjä
1997 Helsinki, Katajanokan kasino, 20-vuotisjuhla, ensimmäiset kultaiset ansiomerkit
1999 Kangasala, Hotelli Urku
2001 Lappeenranta, Hotelli Lappee
2003 Jyväskylä, Hotelli Priimus
2005 Kittilä, Hotelli Levi sekä Pöntsö
2007 Pori, Yyterin kylpylä (sama hotelli kuin v. -77) 30 v. juhlakokous
2009 Espoo, Hanasaari
2011 Ähtäri, Hotelli Mesikämmen
2013 Helsinki, Suomenlinnan upseerikerho
2015 Tampere, Hotelli Tammer
2017 Virrat, Virtain perinnekylä
2019 Noormarkku, Ahlströmin ruukkialue, Noormarkun klubi
2021 peruuntui koronaviruspandemian vuoksi
2022 Turku, panimoravintola Koulu
Seuran puheenjohtajat
- Ilpo Ahtola (1977 – 1985)
- Osmo Tuomi (1985 – 1987)
- Esko Raekallio (1987 – 1993)
- Mauri Lietkari (1993 – 1999)
- Turkka Tuomi (1999 – 2011)
- Antti Ahtola (2011 – 2015)
- Kaarina Laakso (2015-
Muistolaatta
12.9.1998 sukuseura paljasti lukkari Karl Herman Hagelbergin ja hänen puolisonsa Cecilia Alexievna os. Forsgårdin muistolaatan Virroilla. Pronssilaatta kiinnitettiin sukuhautaan myöhemmin haudatun Olavi Leinon muistokiveen, jossa oli sille sopivasti tilaa.
Silloin oli kulunut 190 vuotta lukkarin syntymästä. Hänen isoisänsä, seppämestari Johan Hagelberg oli ensimmäinen, joka käytti Hagelberg sukunimeä.
Sukukirja
Sukukirjan
Sukuseuran alusta lähtien keskeisimpiin tavoitteisiin kuulunut sukuluettelon laatiminen on saavutettu. Suvusta on laadittu varsin kattava 195-sivuinen sukutaulujulkaisu, ”Hagelberg-Raekallion suku v.v. 1600–2000”. Se julkaistiin loppuvuodesta 1999.
Ensimmäinen monistettu versio luettelosta julkaistiin 1989.
